Ekosysteemi opettaa – ERP-projektien kulttuurin on muututtava!

Aino-Maija Vaskelainen, Qentinel Oy
Lähde: Qentinel Oy

Seuraavana isona juttuna tällä pallolla tulee olemaan ekosysteemit, niin bisneksessä kuin yhteiskunnassa. Ekosysteemiajattelulla pystytään varmistamaan tulevaisuuden kilpailukyky ja muutosvalmius.

Ekosysteemistä puhuttaessa kyseessä ei ole sen monimutkaisempi vertauskuva kuin mitä olemme jo biologian tunneilla aikanaan oppineet ja mitä voimme ympäristöstämme havaita: ekosysteemillä tarkoitetaan yhtenäisellä alueella toimivien elollisten ja elottomien tekijöiden muodostamaa toiminnallista kokonaisuutta.

Ekosysteemin analogiasta ammentava ajattelu ja yhteistyömallit tulevat avaamaan tulevaisuudessa herkullisia mahdollisuuksia myös toiminnanohjausjärjestelmäprojektien (ERP) maailmassa. ERP-taloilla on ollut jo pitkään omat ekosysteeminsä, mutta nyt ajattelutapaan pitää sisällyttää myös muut toimijat ja ympäristö, jonka keskiöstä löytyykin… Ta-daa, asiakas!

Ekosysteemi on alustatalouden keskeinen käsite. On vaikea keksiä mitään, mikä kuvaisi mikrokaavassa alustataloutta paremmin kuin yrityksen toiminnanohjausjärjestelmä – kaiken toiminnan selkäranka ja tukipilari ja tuotannollistaloudellisen toiminnan perusta. Tämänkin vuoksi ekosysteemiajattelu ja sen mallinnus ERP-hankkeissa tuntuu hyvin loogiselta – miksi emme ole aina tehneet näin?

Mallintakaa ERP-projektin ekosysteemi!

ERP-hankkeet ovat oppikirjaesimerkkejä vaativista muutos-, järjestelmä- ja monitoimittajaprojekteista. Ne pitävät perinteisesti sisällään Aivan Kaiken ja vähän enemmänkin. Rahaa unohtamatta.

Täysin uuden toiminnanohjausjärjestelmän hankinta tarkoittaa lähes poikkeuksetta myös todella mittavaa investointia, jossa ei ole varaa epäonnistua. Kokonaisuutena tällaiset hankkeet ovat usein vähintäänkin uuvuttavia. Monella uuden toiminnanohjausjärjestelmän ostavalla yrityksellä ei ole vielä tekemisen alkuvaiheessa selvää mitä kaikkea hanke itsessään tulee (tai sen tulisi) pitää sisällään, muuta kuin sen vastamyydyn ja kauniisti kiiltävän ERP:n.

Väitän, että ekosysteemin yhteinen mallinnus asiakkaan näkökulmasta antaa erinomaiset edellytykset kaikkien toimijoiden väliselle yhteistyölle muutamaksi vuodeksi eteenpäin. Mallinnuksessa tulisi kuvata asiakkaan näkökulmasta muun muassa tuleva toiminnanohjausjärjestelmä valitulla laajuudella, asiakkaan organisaatio, asiakkaan asiakkaat, toimintamalli, kaikki mukana olevat toimittajat, pois jäävät järjestelmät, rajapinnat ja niihin liittyvät toteutukset ja jo olemassa olevat ratkaisut, joita ei aiota muuttaa.

Ekosysteemin mallinnus arvonluontimallin avulla auttaa toimittajia ymmärtämään asiakkaan maailmaa sekä avaa kaikille osapuolille, minkä yksittäisten osa-alueiden toimivuus ja toimijoiden yhteistyö tulee olemaan hankkeen onnistumisen kannalta kriittistä. Mallinnuksen avulla on myös helppo havaita nykyiset systeemiset vuorovaikutussuhteet (arvopolut) ja niiden uudet mahdollisuudet.

ERP-projekti ei ole enää entisensä

Perinteiset toimintatavat ja ERP-projekteihin liittyvä kulttuuri tulevat muuttumaan. Ekosysteemiajattelu vaatii kaikilta osapuolilta luottamusta ja avoimuutta, mutta mahdollistaa myös läpinäkyvyyden ja vuorovaikutuksen sellaisten toimijoiden välillä, jotka perinteisemmässä toimintaympäristössä tuskin koskaan edes tapaavat toisiaan.

Parhaimmillaan ERP-projektiin liittyvä ekosysteemi muodostuu agroekologiseksi symbioosiksi – omavaraiseksi yhteistyöverkostoksi – josta voi myös syntyä uutta liiketoimintaa ja uusia yhteistyömahdollisuuksia.

Ekosysteemiajattelu ei vaadi suuria teknologisia investointeja, vain vähän heittäytymistä uudenlaiseen vuorovaikutukseen ja ajattelutapaan.

Hengissä selviää ilmankin, mutta väitän että ekosysteemiajattelun ja -mallinnuksen avulla projektit saadaan valmiiksi nykyistä lyhyemmässä ajassa ja resursseja säästäen.

Lukuvinkki! VTT:n Ekosysteemit ja verkostojen parviäly – Tulevaisuuden liiketoiminnan suuntaviivoja