Mihin tarvitaan hankejohtamista agile-aikana?

Muutoshankkeet, erityisesti tietojärjestelmähankkeet epäonnistuvat usein. Kustannukset kyllä realisoituvat, mutta tavoitellut hyödyt jäävät saavuttamatta joko kokonaan tai osittain. Aiheesta on lukuisia tutkimuksia ja tilastotietoa. Esimerkiksi valtiontalouden tarkastusvirasto on kiinnittänyt tilanteeseen huomiota julkisen sektorin IT-hankkeiden osalta. Mikä on merkittävää, tavoiteltujen hyötyjen realisoimista ei edelleenkään mitata kattavasti.

Epäonnistumisten syyksi mainitaan monesti osaamisen puute. Aivan erityisesti väitetään, että tietojärjestelmähankkeita ei osata johtaa.  Monet hankkeet kestävät vuosia, matkan varrella tehdään lukuisia kompromisseja ja lopulta itse ratkaisu on loppukäyttäjän kannalta huono. Koska teknologia kehittyy erittäin nopeasti, pitkissä projekteissa toteutetut ratkaisut saattavat olla vanhentuneita jo käyttöönoton hetkellä.

Ketterät kehitysmenetelmät ovat vallanneet alaa osin juuri edellä mainituista syistä. Ne tarjoavat aikaisempaa paremman läpinäkyvyyden kehityksen kohteena olevaan ratkaisuun toteutuksen aikana. Agile tarjoaa erinomaisia työkaluja kehitystiimin työn mielekkääseen organisointiin, painottaa jatkuvaa oppimista ja kehitystiimin itseohjautuvuutta.

Tarvitaanko siis hankejohtamista enää mihinkään? Eikö riitä, että on priorisoitu product backlog, sprintit on suunniteltu ja toteutuksessa?  Moneen organisaatioon mahtuu kullakin hetkellä vain yksi tapa toimia. Hylätään vanha ja otetaan tilalle uusi tapa toimia. Asetelma ei kuitenkaan ole joko tai vaan sekä että.

IT-järjestelmien kehittäminen tapahtuu hyvin usein osana laajempaa kehitys- tai muutoshanketta. Nämä muutokset on edelleen suunniteltava ja johdettava kokonaisuutena selkein tavoittein. Ihmisten käyttäytymisen muuttaminen vaatii aikaa ja muutosta on tuettava pitkäjänteisesti ja selkein viestein.

Jos laajaa muutosta johdetaan muutaman sprintin näkyvyydellä, kokonaismuutoksen toteuttaminen fragmentoituu ja tavoitteet jäävät saavuttamatta. Tämä on erityisen tärkeää digitalisaation (esim. IoT, Teollinen internet) yhteydessä, jolloin kehitetyt palvelut ovat usein osa yrityksen tarjoamaa ja toimivat suoraan asiakasrajapinnassa.

Hankejohtamista tarvitaan siis edelleen. Samalla ketterät kehitysmenetelmät tarjoavat entistä parempia työkaluja tavoitteiden saavuttamiseen. Kannattaa yhdistää parhaat ominaisuudet hankejohtamisesta ja agilesta. Siitä hyötyvät kaikki.

Lauri Eskola, Midagon Oy

Lähde: Midagon Oy